{"id":492,"date":"2025-11-26T17:04:52","date_gmt":"2025-11-26T15:04:52","guid":{"rendered":"https:\/\/oceanry.org\/uusi-paradigma-rautalannoituksesta-rautakierron-ennallistamiseen\/"},"modified":"2025-12-14T10:31:35","modified_gmt":"2025-12-14T08:31:35","slug":"uusi-paradigma-rautalannoituksesta-rautakierron-ennallistamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/uusi-paradigma-rautalannoituksesta-rautakierron-ennallistamiseen\/","title":{"rendered":"Uusi paradigma: rautalannoituksesta rautakierron ennallistamiseen"},"content":{"rendered":"\n

Jonkinlaisena lupauksena ja kirouksena vuosien ajan pidetty valtamerten rautalannoitus on noussut otsikoihin aina silloin t\u00e4ll\u00f6in. Tied\u00e4mme jo, ett\u00e4 rauta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kasviplanktonille, joka vastaa noin 50 % maapallon hapentuotannosta ja muodostaa koko merellisen ravintoketjun perustan. Ilman rautaa ei synny klorofylli\u00e4. Ilman klorofylli\u00e4 plankton ei pysty yhteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kasvamaan eik\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n valtamerten hiilikiertoa. <\/p>\n\n\n\n

On aika p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ajatteluamme. Kysymys ei ole nimitt\u00e4in siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 meri\u00e4 lannoittaa. Kysymys on siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n palauttaa se rauta, jonka olemme vieneet ylikalastuksen my\u00f6t\u00e4 pois. <\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Valtameret menett\u00e4v\u00e4t rautaa nopeammin kuin luonto pystyy sit\u00e4 korvaamaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaupallinen kalastus on poistanut merist\u00e4 jopa 30 000 tonnia rautaa vuodessa (Moreno ja Haffa 2014). T\u00e4m\u00e4 vastaa noin 77 miljoonan tonnin edest\u00e4 kaloja ja muita meriel\u00e4imi\u00e4 (niiden biomassaa), joita nostetaan merest\u00e4 vuosittain. <\/p>\n\n\n\n

Havainnollistettuna 30 000 tonnia rautaa vastaa noin nelj\u00e4\u00e4 Eiffel-tornia.<\/span> Joka vuosi.<\/p>\n\n\n\n

Jos n\u00e4m\u00e4 el\u00e4imet j\u00e4isiv\u00e4t meriin, niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 rauta kiert\u00e4isi luonnollisesti: kun pedot sy\u00f6v\u00e4t saaliinsa, kun valaat ja kalat kakkaavat, ja kun eli\u00f6t kuollessaan uppoavat merenpohjaan (ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaa engl. \u2018marine snow\u2019). T\u00e4m\u00e4 kierto on keskeinen osa merien ravinne- ja energiataloutta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaupallisen kalastuksen seurauksena merest\u00e4 poistetun raudan m\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en korkeat ja matalat arviot (Moreno & Haffa 2014<\/a>).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luontainen raudan kulkeutuminen v\u00e4henee avomerell\u00e4<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rautaa kulkeutuu meriin my\u00f6s Saharan hiekkamyrskyjen, tulivuorenpurkausten ja mets\u00e4palojen kautta. Kun t\u00e4llainen p\u00f6lylaskeuma osuu ravinnek\u00f6yhiin Atlantin avomerialueisiin, se synnytt\u00e4\u00e4 planktonkukintoja ja tehostaa hiilensidontaa. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttanut tuuliolosuhteita, ja Atlantin yli kulkeutuvan p\u00f6lyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 luonnollinen raudanl\u00e4hde heikkenee juuri siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 kaikkein eniten tarvittaisiin.<\/p>\n\n\n\n

Samalla rannikkoalueiden ravinteet harvoin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t avomerelle. Avomeri on kroonisesti raudasta k\u00f6yh\u00e4 \u2013 ja juuri siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 suurin osa maailman planktonista.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttanut tuuliolosuhteita, ja Atlantin yli kulkeutuvan p\u00f6lyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 luonnollinen raudanl\u00e4hde heikkenee juuri siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 kaikkein eniten tarvittaisiin. <\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

\u201dLannoitus\u201d on v\u00e4\u00e4r\u00e4 termi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perinteinen termi lannoitus antaa kuvan, ett\u00e4 olisimme lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jotakin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Todellisuudessa tilanne on p\u00e4invastoin: ihminen on jo poistanut merist\u00e4 valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t rautaa ylikalastuksen, valaanpyynnin ja saastumisen seurauksena. <\/p>\n\n\n\n

Tarvitsemme jotain muuta kuin \u201dkasvun kiihdytt\u00e4mist\u00e4\u201d tai \u201dmeren lannoittamista\u201d. Tarvitsemme sen palauttamista, mik\u00e4 merest\u00e4 olemme kadottaneet.<\/p>\n\n\n\n

Rautaennallistaminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rautaa vain mikrogrammoja kuutiometriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa yht\u00e4 hiekanjyv\u00e4\u00e4 olympia-altaassa. Se on kaukana mist\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kutsuisimme tehomaaviljelyss\u00e4 lannoittamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Kyse on rikkoutuneen ravinnekierron korjaamisesta, ei luonnon pakottamisesta tuottamaan enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Luonnonmukainen ratkaisu, jolla on monia hy\u00f6tyj\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun rautakiertoa ennallistetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, se voi:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • tukea planktonin yhteytt\u00e4mist\u00e4<\/li>\n\n\n\n
  • yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja palauttaa merellist\u00e4 luonnonmonimuotoisuutta<\/li>\n\n\n\n
  • vahvistaa biologista hiilipumppua<\/li>\n\n\n\n
  • lis\u00e4t\u00e4 pintaveden alkaliniteettia ja lievent\u00e4\u00e4 paikallista happamoitumista<\/li>\n\n\n\n
  • lis\u00e4t\u00e4 pilvi\u00e4 muodostavia aerosoleja ja sit\u00e4 kautta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pilvikatoa sek\u00e4 viilent\u00e4\u00e4 ylikuumentuneita merialueita<\/li>\n\n\n\n
  • luoda olosuhteet, joissa runsas ja monimuotoinen meriluonto voi palautua<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Jos emme tee mit\u00e4\u00e4n, ongelma ei katoa minnek\u00e4\u00e4n. Se vain kiihtyy. <\/p>\n\n\n\n

    <\/div>\n\n\n\n

    Miksi puhumme rautakierron ennallistamisesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 paradigman muutos on yksinkertainen mutta merkitt\u00e4v\u00e4: Emme ole lannoittamassa merta.
    Olemme ennallistamassa rautakiertoa, jonka ihmistoiminta on romahduttanut. <\/em><\/p>\n\n\n\n

    Siksi Oceanry valitsee tietoisesti termin rautakierron ennallistamisesta, koska se kuvaa paremmin tiedett\u00e4, etiikkaa ja tarkoitusta: palauttaa luonnolliset ravinnevirrat, jotta meri voisi j\u00e4lleen parantua itse.<\/p>\n\n\n\n

    <\/div>\n\n\n\n

    L\u00e4hdeviittauset ja lis\u00e4luettavaa:
    <\/strong>
    Alldredge, A. L., &; Silver, M. W. (1988). Characteristics, dynamics and significance of marine snow.<\/em> Progress in Oceanography, 20(1), 41\u201382. https:\/\/doi.org\/10.1016\/0079-6611(88)90053-5<\/p>\n\n\n\n

    Boyd, P. W., Jickells, T., Law, C. S., Blain, S., Boyle, E. A., Buesseler, K. O., \u2026 Turner, S. (2007). <\/strong>Mesoscale iron enrichment experiments 1993\u20132005: Synthesis and future directions.Science, 315(5812), 612\u2013617. Science, 315(5812), 612\u2013617. https:\/\/doi.org\/10.1126\/science.1131669<\/p>\n\n\n\n

    Coale, K. H., Johnson, K. S., Fitzwater, S. E., Gordon, R. M., Tanner, S., Chavez, F. P. … Kudela, R. (1996). A massive phytoplankton bloom induced by an ecosystem-scale iron fertilization experiment in the equatorial Pacific Ocean.<\/em> Nature, 383, 495\u2013501. https:\/\/doi.org\/10.1038\/383495a0<\/p>\n\n\n\n

    De La Rocha, C. L., & Passow, U. (2007). Factors influencing the sinking of POC and the efficiency of the biological carbon pump.<\/em> Deep-Sea Research Part II, 54(5\u20137), 639\u2013658. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.dsr2.2006.11.004<\/p>\n\n\n\n

    Iversen, M. H., & Ploug, H. (2010). Ballast minerals and the sinking carbon flux in the ocean: carbon export mediated by mineral ballasting.<\/em> Marine Ecology Progress Series, 416, 47\u201366. https:\/\/doi.org\/10.3354\/meps08788<\/p>\n\n\n\n

    Moreno, A. R., & Haffa, A. L. M. (2014). The impact of fish and the commercial marine harvest on the ocean iron cycle.<\/em>PLoS ONE, 9(9), e107690. https:\/\/doi.org\/10.1371\/journal.pone.0107690<\/p>\n\n\n\n

    Ratnarajah, L., Lea, M.-A., & Law, R. (2014). The biogeochemical role of baleen whales and krill in the Southern Ocean.<\/em>PLoS ONE, 9(9), e107210. https:\/\/doi.org\/10.1371\/journal.pone.0114067<\/p>\n\n\n\n

    Turner, J. T. (2015). Zooplankton fecal pellets, marine snow, phytodetritus and the ocean\u2019s biological pump.<\/em> Progress in Oceanography, 130, 205\u2013248. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.pocean.2014.08.005<\/p>\n\n\n\n

    Tagliabue, A., Bowie, A. R., Frew, R., Martin, A., & Strzepek, R. (2017). The integral role of iron in ocean biogeochemistry.<\/em> Nature Geoscience, 10, 141\u2013151. https:\/\/doi.org\/10.1038\/ngeo2910<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Jonkinlaisena lupauksena ja kirouksena vuosien ajan pidetty valtamerten rautalannoitus on noussut otsikoihin aina silloin t\u00e4ll\u00f6in. Tied\u00e4mme jo, ett\u00e4 rauta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kasviplanktonille, joka vastaa noin 50 % maapallon hapentuotannosta ja muodostaa koko merellisen ravintoketjun perustan. Ilman rautaa ei synny klorofylli\u00e4. Ilman klorofylli\u00e4 plankton ei pysty yhteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kasvamaan eik\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n valtamerten hiilikiertoa. On aika p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ajatteluamme. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":351,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-492","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/492","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=492"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/492\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":547,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/492\/revisions\/547"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=492"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=492"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/oceanry.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=492"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}